Juhannuksestakin selvittiin kohtuudella. Jussia edeltävällä viikollahan tuli tuo 100km Skikkausta viidessä päivässä. Eipä ole tullut kirjoiteltuakaan. Juhannus lauantaina tehtiin pisin tähän asti tehty lenkki Skikeillä - 34km. Aiemmin viikolla tuli kerran käytyä Haukiperässä mutkin tiistaina, sekä keskiviikkona kirkonkylillä mutkin. Sunnuntaina oli vuorossa 9km palauttava lenkki. Sunnuntaina masensi käydä punnituksella, kun tiukasta treenistä huolimatta juhannuskiloja oli tullut 2 :( , syöminen oli kyllä ihan mitä sattuu, mutta alkoholia ei juhannuksen aikana nautittu kuin kahden ravintoannoksen verran, saattaa tietennin olla että tiukan reenin aikaan kroppa pyrkii varastoimaan energiaa tehokkaammin, ku sitä on liikaa saatavilla, mene ja tiiä... Tänään taas 20km kirkonkylän lenkki hammassärystä huolimatta. Koitin opetella menemään "Wassberggiä", ei oikein rytmi pelaa. Oikean puolen potkun liuku jää liian lyhyeksi, ja kädet ei ehdi mukaan. Kuokka alkaa pelaamaan kummaltakin puolen, mutta Wassu vaatii vielä kovasti harjottelua.
Huomion arvoinen asia Skikejen renkaan paineet. Tiistain lenkki oli helvetin nihkeää, ja jotenkin tunsin etten olisi kunnossa ollenkaan. Keskiviikkona kävin tarkistamassa rengaspaineet, noh nehän näytti jotain muuta ku 7baaria.. Kun antoi kompurasta hojottaa paineet 7baariin niin meno oli taas kuin eri planeetalta. Eli jos pikkasenkaan tuntuu meno takkuiselta, tarkista rengaspaineet aina. Miettinyt että pitäisiköhän hommata ensikesäksi myös pertsan rullasukset, olisi mielenkiintoista päästä testaamaan, jarruttomuus kyllä pelottaa. Saisi monipuolisemmin treenattua jalkoja, ja jos vielä tuohon hirvenhiihto touhuunkin innostuisi.. Kunto kohoaa kokoajan, ylämäki skikkauksesta alkaa nauttimaan, kun saa pistää pienempää vaihetta silmää ja juntata yläkropalla kunnolla eritoten pitkiä loivahkoja nousuja, saattaapi olla, että Konttisen Mikan kauppaamat X-iumit saavat vielä kovaa kyytiä ensitalvena Haverisen ja Petäjälammen nousuissa.
