Missä metsästyksen aikapommi?

MetsäKortesalmen Joukamo Kortesalmi toteaa metsästyksessä tikittävän aikapommin (Kaleva 26.4.2009/ lukijan sivu).
Kuten kaikki tiedämme, hirvenmetsästys ei ole pelkkä tekninen toimenpide, jolloin hirvi vain haetaan metsästä. Hirvi on viisas eläin, joka käyttää tehokkaasti aistejaan avuksi paetessaan saalistajaansa, lisäksi monin paikoin paikalliset olosuhteet ovat hirvelle eduksi. Nostan vilpittömästi hattua metsästysseuroille, jotka uskaltavat jättää hirvijahdin kesken, mikäli saalista ei tule hirvikannan vähyyden vuoksi
Olen Kortesalmen kanssa samaa mieltä, että metsästyksen tuotteistaminen ja kaupallistaminen loisi hyviä mahdollisuuksia hyödyntää metsästysmaita, olisi hyvä tutkia millaisia työllistämismahdollisuuksia se loisi.Mikael Nygårdin ja Lorenz Uthardin tekemän tutkimuksen mukaan (Metsästäjä 2/2009 s.78-80) kuitenkin etupäässä maataomistavat henkilöt suhtautuvat kielteisesti metsästysmatkailuun.

Häiritsemään jäi Kortesalmen kirjoituksen ristiriitaisuus.Hän toteaa metsästyksessä muhivan aikapommin, jonka aiheuttajana hän mainitsee merkittävien maanomistajien, ja seuroihin pesiytyneiden maattomien vapaamatkustajien väliset etuepäkohdat. Kuitenkin Kortesalmea suoraan lainaten "Ihmeellistä tässä hirviasiassa on se, että monet ukkoutuvat metsästysseurat valittavat hirvenpyynnin vaikeutta, mutta seurojen jäseniksi ei silti nuoria olla ottamassa. Hirvimetsällekkin olisi vereksiä voimia lähdössä, jos siihen vain annettaisiin pienikin mahdollisuus".(Kaleva 26.4.2009/ Lukijan sivu)

Jokainen yhdistyksen jäsen on tasa-arvoinen, omisti sitten maata tai ei, jos vain on yhdistyksen jäsen. Monet nuoret henkilöt eivät omista maata, jolloin valitettavasti metsästysseuran jäsenyys kariutuu, tai ainakin viivästyy. Metsästäjäkunnan vanheneminen on pantu merkille, ja toivottavasti metsästysseurat alkavat tarkistaa sääntöjään, jotta mahdollisimman monelle nuorelle pääsy seuratoimintaan olisi mahdollista.
Normaalikäytäntö on ollut, että metsästysseuran jäsenyyden saa vuokraamalla metsästysmaata seurankäyttöön. Tällöin vuokraaja saa metsästysoikeuden kaikille metsästysseuran maa-alueille. Monet henkilöt, jotka eivät omista maata ovat vuokranneet maanomistajalta, itselleen rahalla metsästysoikeuden, ja luovuttaneet oikeuden edelleen metsästysseuroille, tapoja on monia. Vastikkeeksi tulee muutakin, kuin piloille pureskeltu taimikko.Lisäksi tavallista on, että maanomistajalle annetaan lihaa, kun hänen hallinnoimalleen maalle kaadetaan hirvi.Kuitenkin hyvä olisi, että myös ne metsänomistajat huomioitaisiin joiden maalle ei koskaan hirveä ammuta.
Taimikkotuhot ovat valitettavia, tosin nehän korvataan vuosittaisista hirvenkaatoluvista. Tällöinhän oikeus taimikkotuhokorvauksiin pitäisi evätä, ellei aluetta ole vuokrattu metsästyskäyttöön, mikäli vuokraaminen olisi mahdollista. Myös monet maataomistavat henkilöt harrastavat metsästystä, joten onko joillain tietyillä maanomistajilla vastuu, ja toisilla oikeudet?


Hannu-Pekka Hummasti
Kuusamo