Absoluuttisten antiteesien monologi

Juhannuksestakin selvittiin.

2010-06-28T22:51:00.002+03:00

Juhannuksestakin selvittiin kohtuudella. Jussia edeltävällä viikollahan tuli tuo 100km Skikkausta viidessä päivässä. Eipä ole tullut kirjoiteltuakaan. Juhannus lauantaina tehtiin pisin tähän asti tehty lenkki Skikeillä - 34km. Aiemmin viikolla tuli kerran käytyä Haukiperässä mutkin tiistaina, sekä keskiviikkona kirkonkylillä mutkin. Sunnuntaina oli vuorossa 9km palauttava lenkki. Sunnuntaina masensi käydä punnituksella, kun tiukasta treenistä huolimatta juhannuskiloja oli tullut 2 :( , syöminen oli kyllä ihan mitä sattuu, mutta alkoholia ei juhannuksen aikana nautittu kuin kahden ravintoannoksen verran, saattaa tietennin olla että tiukan reenin aikaan kroppa pyrkii varastoimaan energiaa tehokkaammin, ku sitä on liikaa saatavilla, mene ja tiiä... Tänään taas 20km kirkonkylän lenkki hammassärystä huolimatta. Koitin opetella menemään "Wassberggiä", ei oikein rytmi pelaa. Oikean puolen potkun liuku jää liian lyhyeksi, ja kädet ei ehdi mukaan. Kuokka alkaa pelaamaan kummaltakin puolen, mutta Wassu vaatii vielä kovasti harjottelua.

Huomion arvoinen asia Skikejen renkaan paineet. Tiistain lenkki oli helvetin nihkeää, ja jotenkin tunsin etten olisi kunnossa ollenkaan. Keskiviikkona kävin tarkistamassa rengaspaineet, noh nehän näytti jotain muuta ku 7baaria.. Kun antoi kompurasta hojottaa paineet 7baariin niin meno oli taas kuin eri planeetalta. Eli jos pikkasenkaan tuntuu meno takkuiselta, tarkista rengaspaineet aina. Miettinyt että pitäisiköhän hommata ensikesäksi myös pertsan rullasukset, olisi mielenkiintoista päästä testaamaan, jarruttomuus kyllä pelottaa. Saisi monipuolisemmin treenattua jalkoja, ja jos vielä tuohon hirvenhiihto touhuunkin innostuisi.. Kunto kohoaa kokoajan, ylämäki skikkauksesta alkaa nauttimaan, kun saa pistää pienempää vaihetta silmää ja juntata yläkropalla kunnolla eritoten pitkiä loivahkoja nousuja, saattaapi olla, että Konttisen Mikan kauppaamat X-iumit saavat vielä kovaa kyytiä ensitalvena Haverisen ja Petäjälammen nousuissa.

Putkessa

2010-06-16T22:38:00.000+03:00

Kolmena iltana putkeen tullut vedettyä nyt 20km lenkki, viikolla kasassa siis 60km, jos olisi oikein ahkera saattaisi saada 100km täyteen tällä viikolla, sitten saa olla reilumpi tauko edessä. Tänään lenkin jälkeen alkoi tuntua jo aika hapokkaalta.

Karelia Match

2010-06-14T22:17:00.002+03:00

Tulipa käytyä ampumassa XXXIV Karelia Match ammuntakilpailukin, viimeksi osallistuin Karelia Matchiin 2006, joten olihan se jo aikakin. Puolen kymmenen piekkarireenin pohjilla tuloksetkin ihan kohtalaisia, asentokisa 1116 (382+362+372) ja makuu 569. Tästä hyvä lähteä rakentamaan pohjaa tuleviin piekkarikoitoksiin. Kauden päätavoitehan on kuitenkin 300m SM-kilpailuiden vakiokiväärin asentokisa, mutta jos piekun saa kulkemaan niin 300m kulkee väkisinkin!

Skikeilläkin tullut paahdettua. Viimeviikolla kilometri määrä oli jo ihan kohtalainen 72km, torstaina kävin 20km lenkin (Kirkonkylällä mutkin). Tänään tuli heitettyä samalenkki, paikoitellen oli asfaltti vähän nihkiätä, mutta hiihto tuntu aika mukavalta. Saattaa olla että loppukesästä joutuu vetämään uhallakin lähemmäs 40km lenkin (tai yli).

Haukiperään ja takaisin

2010-06-08T20:23:00.002+03:00

Ryöpäivän jälkeen tuli laitettua Skiket jalkaan ja pyyhkäistyä Haukiperän muistomerkillä, reittiä Jäniksenpolku - Syväyksenkatu - Turjanhovi - Haukiperä - Turjanhovi - Rajavartiosto - Beverly Hills - Jäniksenpolku. Aika paljon tuli tehtyä perus kuokkaa. Mogrenia paikotellen minimaalisesti tasatuontoa ja wassua ei olleskaan. Paronin kanssa oli viikonloppuna puhetta luistelutekniikasta, nyt ei vauhti ollu luja mutta keskityttiin sitäkin enemmän pitämään ruoto suorassa hiihdon aikana ja muutenkin teknisesti mahdollisimman puhasta (jos se nyt meikälle on mahollista). Kilsoja nyt kolmen päivän aikana kertynyt 40km. Tarkkaakokonaismäärää en oo laskenut hetkeen, mutta hyvän matkaa kolmattasataa kilometriä kuitenkin on jo menty.

Lujaa koitettiin mennä.

2010-06-02T21:25:00.003+03:00

Rakas päiväkirja :)

Eilen käytiin taas reenaamassa viikonlopun kalareissun jäliltä, pari päivää meni vähän höpöksi, ehkä lauantai yönä sattunut hirvikolari askarrutti mieltä. Eilen kävin perinteisen seiskan lenkin hiljokseen, vähän oli kokopäivän sellainen löysä ja veltto olo, onneksi oli wurthin hanskat tiukasti kiinni, muuten ne ois tippuneet. Tänään oli kans aluks semmonen löysä olo, mutta raejuusto/hirvenliha/ananas soosi antoi vähän voimaa varastoon. Offroadia huulen alle ja alusta lähtien koetettiin pitää lenkillä vauhtia päällä, seiskan lenkistä varmasti 6km mentiin tasatyönnöllä ja vartalosta koitettiin antaa kaikki irti. Välillä tuntui et syke tulee rinnasta läpi mut tasaantu sitten. Voi sanoa et lenkin ja suihkun jälkeen tuli semmonen olo et nyt velatkin on saatavia, huolet, murheet ja turhat toiveet jäi Ämmänsaaren kevyenliikenteen väylälle!

Luomisen tuskaa..

2010-05-26T23:31:00.003+03:00

Tänään 7km skikeilyä. Olipahan pirun raskaan olosta. Pitää varmaan tarkastaa rengaspaineet.. Tosin oon pitäny nyt muutaman vapaapäivän skikkaamisesta, kun viimeset puoltoista viikkoa ehkä skikattu liikaakin. Piekkarillakin koitettu tässä vähän reenata noptelilla. Mielessä siintäis osallistuminen Karelia Matchiin. Viimeksi oon vissiin käyny ampumassa Karelia Matchia 2006 ja saman vuoden SM-kilpailut muistaakseni? Joensuun rata on pirun mukava ampua. Ja siellä on hienot puitteet. Pitäis testata panoksiakin ja saada tuo makuuammunta kulkemaan jollainlailla.

Eka lenkki

2010-05-18T18:45:00.005+03:00

Eilen tuli tehtyä ensimmäinen lenkki Skikeillä Operaatio Finlandian varjossa. Toki olihan tälle keväälle tullut jo Skikeillä pyyhkäistä toista sataa kilometrejä ja hiihtokilsoja ehti tulla vajaa 300lumien aikaan. Nyt Skikeillä pyyhkäisty 120km

Hiihtomonot unohtui Kuusamoon, joten tuttu ja turvallinen valinta kengäksi oli HanWagin trapperit, ne kun on melko tukevat, ja tukevat varsinkin nilkkoja hyvin.

Lenkki suuntautui Haukiperän muistomerkille, ja lenkin kokonaismitta n.12km, ammuttiinhan talvisodan viimeinen venäläinen Suomussalmella Haukiperään, joten minusta se oli aika luonteva paikka ensimmäisen lenkin kohteeksi. Alkuvauhti ehkä vähän liian kova, mutta takaisin tulo enemmän lönköttely vauhtia, ainoa tauko pidettiin muistomerkin luona. Pari pyöräilijää meni ohi, samaten joku rullaluistelija, suokoon se heille anteeksi. Vähän mehua koneistoon ja homma jatkui. Tasatyöntötekniikka alkaa hioutua ainakin omasta mielestä pikkuhiljaa.

Töissä Pertin kanssa juteltiin tänään nesteytyksen ja suolojen merkityksestä pidemmillä lenkeillä. Pitäis oikeastaan alkaa perhehtymään miten oikeaoppisesti tulis pitemmille matkoille nestettä nauttia. Kuitenkin jos tuon 50km aikoo kunnialla pyyhkästä niin nestehukkaa ei kärsi päästää yllättämään. Ainoa juominen tähän asti mihin on tullut perehdyttyä taitaa olla tuo keskiketterän nauttiminen.

He tulevat taas,

2010-05-16T13:10:00.002+03:00

Talvella alkanut kuntoprojekti alkaa tuottamaan tuloksia. Tosin vielä on kiloja karistettavana. Tänä viikonloppuna luotiin kuntoilulle kasvot. Tiukka harjoitustiimimme asetti virallisen tavoitteen "Operaatio Finlandia 26-27.2.2011", ei tarvitse olla diplomi-insinööri, yhdistääkseen operaation liittyvän vuosittaiseen Finlandiahiihtoon. Matkaksi on päätetty 50km. Tavoitteeseen ovat sitoutuneet tällähetkellä ainakin Rosti,Hartza,Ahti,Hanski,Henkka ja Pekka-Erik. Ainakin Rosti, Hartza ja Ahti aikovat startata vapaantyylin kisaan. Blogissa tullaan myöhemmissä vaiheessa palaamaan, miten valmistautuminen kisaan edistyy. Yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden kanssa neuvottelut alkavat välittömästi. Kuitenkaan alle 500euron mainossopimuksiin alustavasti ei lähdetä mukaan. Valmennusrenkaan edustuskuviot ovat vielä auki, kuitenkin kaikki tarjoukset käsitellään.

Missä metsästyksen aikapommi?

2009-04-27T13:03:00.001+03:00

MetsäKortesalmen Joukamo Kortesalmi toteaa metsästyksessä tikittävän aikapommin (Kaleva 26.4.2009/ lukijan sivu).
Kuten kaikki tiedämme, hirvenmetsästys ei ole pelkkä tekninen toimenpide, jolloin hirvi vain haetaan metsästä. Hirvi on viisas eläin, joka käyttää tehokkaasti aistejaan avuksi paetessaan saalistajaansa, lisäksi monin paikoin paikalliset olosuhteet ovat hirvelle eduksi. Nostan vilpittömästi hattua metsästysseuroille, jotka uskaltavat jättää hirvijahdin kesken, mikäli saalista ei tule hirvikannan vähyyden vuoksi
Olen Kortesalmen kanssa samaa mieltä, että metsästyksen tuotteistaminen ja kaupallistaminen loisi hyviä mahdollisuuksia hyödyntää metsästysmaita, olisi hyvä tutkia millaisia työllistämismahdollisuuksia se loisi.Mikael Nygårdin ja Lorenz Uthardin tekemän tutkimuksen mukaan (Metsästäjä 2/2009 s.78-80) kuitenkin etupäässä maataomistavat henkilöt suhtautuvat kielteisesti metsästysmatkailuun.

Häiritsemään jäi Kortesalmen kirjoituksen ristiriitaisuus.Hän toteaa metsästyksessä muhivan aikapommin, jonka aiheuttajana hän mainitsee merkittävien maanomistajien, ja seuroihin pesiytyneiden maattomien vapaamatkustajien väliset etuepäkohdat. Kuitenkin Kortesalmea suoraan lainaten "Ihmeellistä tässä hirviasiassa on se, että monet ukkoutuvat metsästysseurat valittavat hirvenpyynnin vaikeutta, mutta seurojen jäseniksi ei silti nuoria olla ottamassa. Hirvimetsällekkin olisi vereksiä voimia lähdössä, jos siihen vain annettaisiin pienikin mahdollisuus".(Kaleva 26.4.2009/ Lukijan sivu)

Jokainen yhdistyksen jäsen on tasa-arvoinen, omisti sitten maata tai ei, jos vain on yhdistyksen jäsen. Monet nuoret henkilöt eivät omista maata, jolloin valitettavasti metsästysseuran jäsenyys kariutuu, tai ainakin viivästyy. Metsästäjäkunnan vanheneminen on pantu merkille, ja toivottavasti metsästysseurat alkavat tarkistaa sääntöjään, jotta mahdollisimman monelle nuorelle pääsy seuratoimintaan olisi mahdollista.
Normaalikäytäntö on ollut, että metsästysseuran jäsenyyden saa vuokraamalla metsästysmaata seurankäyttöön. Tällöin vuokraaja saa metsästysoikeuden kaikille metsästysseuran maa-alueille. Monet henkilöt, jotka eivät omista maata ovat vuokranneet maanomistajalta, itselleen rahalla metsästysoikeuden, ja luovuttaneet oikeuden edelleen metsästysseuroille, tapoja on monia. Vastikkeeksi tulee muutakin, kuin piloille pureskeltu taimikko.Lisäksi tavallista on, että maanomistajalle annetaan lihaa, kun hänen hallinnoimalleen maalle kaadetaan hirvi.Kuitenkin hyvä olisi, että myös ne metsänomistajat huomioitaisiin joiden maalle ei koskaan hirveä ammuta.
Taimikkotuhot ovat valitettavia, tosin nehän korvataan vuosittaisista hirvenkaatoluvista. Tällöinhän oikeus taimikkotuhokorvauksiin pitäisi evätä, ellei aluetta ole vuokrattu metsästyskäyttöön, mikäli vuokraaminen olisi mahdollista. Myös monet maataomistavat henkilöt harrastavat metsästystä, joten onko joillain tietyillä maanomistajilla vastuu, ja toisilla oikeudet?

Hannu-Pekka Hummasti
Kuusamo

Hiekkalaatikko on jännäpaikka

2009-03-01T17:59:00.002+02:00

"Hiekkalaatikko" saattaa olla hyvinkin mielenkiintoinen paikka ja samalla hyvin jännä.
Lasten hiekkalaatikkoleikit eivät juurikaan eroa aikuisten toiminnasta. Monet hiekkalaatikolla ilmaantuvat lieveilmiöt toistuvat myös vähän varttuneemmalla iällä.
Koitakaapa miettiä vertauksia seuraaville tokaisuille ja väittämille

- "Saatana, veit mun lapion".
-"Ei ole helppoa leikkiä monessa hiekkalaatikossa yhtä-aikaa"
-"Hiekkalaatikkoaan ei voi valita"
-"Hiekkalaatikolla tulee tulla toimeen kaikkien leikkijöiden kanssa"

Paska kisa!

2009-02-21T15:12:00.002+02:00

Tsekin Liberecissä on käynnissä tällä hetkellä pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut. Eilen kello viiden aikaan iltapäivällä käynnistyi meitä suomalaisia kiinnostava yhdistetynkilpailu, Kuusamon omaltapojalta Anssi Koivurannalta odotettiin heti kättelyssä jopa MM-kultaa toisin kävi; "ihan paska kisa!" , ainakin Anssin itsensä mielestä

Odotukset ja paineet ovat huipulla kovat, kuitenkin urheilijoiden pitäisi tunnekuohuissakin vähän miettiä pidemmälle minkälaisia sammakoita suustaan pistävät. Kuitenkin ajatellaan että he maailmalla edustavat ennenkaikkea maataan, sekä samalla sponsoreitaan.

Neljäs sija varmastikkin harmittaa, kun kultaa haetaan, mutta fiksu käytös ennenkaikkea.

"Pilluhan se on aina mielessä, mutta hypätään nyt eka" kommentit saattavat olla huvittavia, mutta ihankaikkea mitä päässä liikkuu ei ehkä kannata sanoa.
Epäonnistuminen on vittumaista, mutta kuitenkin syy ei ole kisassa, vaan omassa tekemisessä ja sen tietää kaikki viivalla olijat

Marraskuun kisat

2008-11-26T11:00:00.002+02:00

No tulihan se komepäkki tehtyä ihan virallisestikkin. Ennakkopaineita oli jonkin verran , sillä tietona oli , että kunto on yli 570pojon.

Kilpailunkulku alkoi nihkeästi , vaikka jännitysmomenttia ei ollut havaittavissa. Koelaukauksia jouduin ampumaan kolmisenkymmentä , sillä en tahtonut saada laukaisua lähtemään. Ensimmäinen laukaus lähti hieman alavoittoisesti , maalailin osumaa noin 9,4 arvoisesti alhaalla. Pienoinen järkytys oli kun taulun kelatessani havaitsin osuman olevan "napakasi". Kuitenkin sain ensimmäisen sarjan taiteiltua 94 pisteen arvoiseksi. Pito ok , mutta ysejä tuli alas. Jonkun hermonapsun otin aina välissä T-hen. Seuraava sarja lähti jotenkuten , ampumarytmiä ei kuitenkaan muodostunut 96p. Kolmas sarja tasapaksua vääntämistä , kahdella tauolla ja 95p
Neljäs sarja sitten alkoi olemaan infernaalinen pito ok , mutta ilmeisesti vedin asetta käsillä , sillä osumat tuppasivat lähtemään vasemmalle alhaalle 7,1 ja 8,9-9,0 peräkkäin , kympin tähtäyskuvalla. Tässä vaiheessa piti taas pitää pitempi tuumaustauko 91p.
Viidessarja taas 96p ja loppu 94. Eli kokonaistulos 566p. 5 sarjaa kuitenkin 475pojoa. Tulevissa harjoituksissa pitää panostaa itsensä lukemiseen , ja ettei asento pääse muuttumaan ammunnan aikana. Seuraava startti sitten joulukuun puolessa välissä , jos se 570 menisi sitten rikki jo kirkkaasti , kymppejä tuli tähänkin kisaan kuitenkin 35kpl

Lajiharjoittelua

2008-11-04T10:10:00.003+02:00

Eilen kävin taas harjoittelemassa.

Harjoituksen pääaihe oli harjoituskilpailu , tuloskunto tuntuu ainakin harjoituksissa päätyneen ilmakiväärillä yli "ysipuolen vauhdin".
Tällekaudelle olen muuttanut ampuma-asentoa , jalkaterät ovat suorassa ja kivääriä tukevan käden asento on erilainen , kuin ennen, nykyään tuo kämmenote on melkein kuin kopioitu Abhinav Bindralta , tuntuu toimivan ja aseen liikkeet ovat rauhoittuneet ja pito on selvästi parantunut. Olisi mielenkiintoista tehdä nyt Noptel-testi , että tietäisi tarkalleen missä mennään.

Kuitenkin koelaukaukset lähtivät mukavasti , ja pito tuntui hyvältä. Kävi maagiset sanat , " Nyt ei yhtään kasia" , mielessä. No , ensimmäinen kisalaukaushan sitten arvatenkin lähti hirveään repäisyyn ja tuloksena osuma kasin ja seiskan rajalla...
Hieman ampuma-asentoon muutoksia , ja lähti taas kulkemaan ihan jotenkuten , ensimmäinen sarja kasista huolimatta 97p. Jatko lähti kulkemaan rytmikkäästi , mutta välillä vauhti kiihtyi , vähän liikaakin , summana sitten kolmen ysin putki. Purin ampuma-asennon ja käväsin hiukan istumassa. Uusi ampuma-asento ja 2 ysiä
lisää :(. Tässä vaiheessa sitten ehkä tein taktisen virheen ja pyrin ampumaan "kympin rikki" väkisin , kuitenkin tällä kertaa toimi ja tuloksena mukava kymppi putki , jatko 95,98. Loppu menikin sitten ilman suurempia ongelmia ei hohdokkaasti , mutta hyvin. Asento pysyi hyvin koossa , pidin pienen tauon aina 6 laukauksen jälkeen. Loppu 95,96,96.

Eli sarjat 97,95,98,95,96,96 yht. 577 ja seassa ainoastaan yksi kasi , se ensimmäinen laukaus.

Tästä taas hyvä lähteä rakentamaan kuntoa eteenpäin , kohti 23.11 Oulussa kisailtavia Marraskuun kilpailuita. Tuntuu taas vaihteeksi ,että ilmakivääriäkin voi oppia ampumaan , kun oikein yrittää , saas nähdä sitten loppukaudesta.

Saamattomuutta

2008-10-28T11:25:00.002+02:00

Pitäisi tehdä venäjän tehtävät , ei jaksa.
Pitäisi väsätä portfoliota , ei kykene.
Pitäisi kirjoittaa blogitekstejä , ei ole inspistä.
Pitäisi suunnitella harjoitusohjelmaa , ei halua.

Mitkä ihanat syyt , miksi ei voi vain olla.

Hirvijahtia

2008-09-30T09:08:00.004+03:00

Olipahan vauhdikas viikonloppu tuas. Metsästysseura Luikon Erän hirvijahti alkoi aiemmista vuosista poiketen mainiosti. Tähän mennessä nurin 4 aikaista ja 5 vasaa. Elukat jääneet kertalaukauksilla , eikä spekuloitavaa ole jäänyt.

Eilen iltapäivällä Timppa soitti , ja kehotti lähtemään mukaan peltopassiin. Hetken emmin , mutta lupauduinpa kuitenkin , kun ei ollut tärkeämpääkään tekemistä.
Timppa kävikin hakemassa viiden aikaan. Lehdon Juha kuulemma nähnyt ison yli 20-piikkinen sonnin Kantolahdessa. Timo oli luvannut emännälle , että jos Hannu-Pekka ei lähde mukaan hän jää kotiin ja haravoi pihan. Helppo oli luvata.
Kurikka-ahon Mika ja Pesosen Taisto miehittivät Kantolahden , allekirjoittanut ja Markkasen Timo menivät Matin saroille Raatesuolle.Oskari meni omalle riistapellolleen. Timo oli houkutellut Törmäsen Teemun menemään Rasiahon riistapellolle passiin. Teemu oli empinyt , mutta Timon mainittua isosta sonnista oli Teemukin kiinnostunut.

Heitimme Timon kanssa kolikkoa , kruunalla menisin Raatesuon länsipäähän , klaavalla itäpuolelle. Kruuna tuli , ja se vei passiin länsipuolelle ladonnurkalle. Siinä miettiessäni huomasin , että miksi istua reppujakkaralla , kun voi maata mahallaankin. Niinpä laskeuduin mahalleni nurmelle. Makuultahan kroppaa on vähemmän näkyvillä , sekä hajut leviävät hieman vähemmän , kun niin suuri pinta-ala on tuulelta suojassa. Vieläkun olisi ollut naamioverkko päällä , niin avot. Seuraavalla kerralla otan kyllä telttapatjan mukaan.
Tunnin makoiltuani kuului hieman rapinaa koillis-kulmasta , myös hieman hirven naukumista kuului. Eivät uskaltautuneet pellolle. Puoli tuntia tästä Timo huikkasi VHF-puhelimeen : "Puretaan passi , Teemu on ampunut ison sonnin".

Rasiahoon saavuttiin miltei pilkkopimeässä , paikalla oli jo väkeä, Kurikka ja Taisto , Jouko oli traktorin kanssa hoitamassa ruumiskuljetuksia. Myös Törmäsen Matti oli paikalla. Hetkessä myös Oskari kurvasi paikalle. Paljastui kuitenkin , että sonni ei ollut sama minkä Juha oli nähnyt. Sarvet olivat jykevät , mutta 3 piikkiä puolellaan. Komea elukka , joka tapauksessa. Teemu huhkui intoa , monet tyhjät kyttäysreissut toivat nyt tulosta. Meidän seuranalueella ei vissiin muut olekkaan ampuneetkaan hirveä pellolta kyttäämällä , kuin Kari-Pekka,Säkkisen Tuomo ja Teemu nytten.

Hirvi kuljetettiin liiterille , ja nyljettiin. Aikaa meni , ja kotosalla oltiinkin vasta puolikymmenen aikaan. 9 roppia roikkumassa liiterillä , uusi liiterin-ennätys ja enempää roppeja ei sovi roikkumaan.
Leikkimielisesti vitsailtiinko pitäiskö meidän vuokrata säilytystiloja Muovaaran Jahdilta.

Toivottavasti syksy ei lopu lyhyeen , huomenna hommassa pitää olla mukana taas , tosin lihanpaloittelun merkeissä.

Mustat enkelit

2008-09-29T15:19:00.003+03:00

Löysimpä tuossa taas uuden mielenkiintoisen musikaalisen tuttavuuden.

Kuten aiemmassa kirjoituksessani mainitsin , BuF II/2008 aikana oli "Tartu mikkiin!" ohjelmassa vieraina mm.Popedan Costello Hautamäki ja Mustat Enkelit yhtyeen Jussi Aaltonen.

Nyt joku varmaan ihmettelee "mikä ihmeen Popeda" , mutta itselle tuntemattomampi oli tämä Mustat Enkelit yhtye , jonka solisti Jussi Aaltonen veti käsittämättömän karismaattisesti ja hyvin.

Rupesinpa hieman selvittelemään yhtyeen ja solistin taustoja ja selvisi , että tämä Aaltonen onkin läheistä sukua Popedan Pate Mustajärvelle ja tuurannut Patea , hänen sairaslomansa aikana.

Mustat Enkelit-yhtyeen tuotantoa näkyy löytyvän myös Youtubesta osoitteessa http://www.youtube.com/user/jpaaltonen

Käykää tutustumassa , ja nauttikaa!

Kauhajoki 23.9.2008 ja sen poliittiset seuraukset.

2008-09-29T15:03:00.000+03:00

Kuten kaikki tietävät 23.9.2008 oli Suomessa "musta tiistai" , aseistautunut opiskelija Matti Saari aloitti ennalta arvaamatta tulituksen Kauhajokelaisessa oppilaitoksessa. Teko oli , kuin uusinta viime syksyltä jolloin 7.11.2007 Pekka Eric Auvinen surmasi .22 caliberisella pistoolillaan kahdeksan muuta ihmistä , sekä itsensä.

Monen päässä liikkuu nyt samat kysymykset.
Mikä ajaa nuoren , ulkopuolisen silmin katsottuna "tavallisen ihmisen" tekemään tällaisia tekoja. Kysymyksiin haetaan vastauksia ja syyttävät sormet osoittavat milloin kotiin , yhteiskuntaan , koululaitokseen , lainsäädäntöön tai jonnekkin muualle.
Yksi asia on kuitenkin varmaa , tarkkaa syytä , emme saa koskaan tietää , sillä molemmissa tapauksessa tekijät veivät salaisuutensa hautaan asti. Tosin molemmat Auvinen , sekä Saari jättivät jälkeensä viestin , heidän tunteensa :"Vihansa ihmisyyttä vastaan". Löytyykö vastaus varhaisnuoruuden rakkauden puutteesta , seksuaalisesta hyväksikäytöstä , hyljätyksen tuntemisen tunteesta vai jostain muualta.
Jälkeensä jättämässä viestissä Saari kertoi suunnitelleensa tekoansa vuodesta 2002 asti , eli kuuden vuoden ajan , 16 vuotiaasta asti. Eikö orastavaa ahdistuneisuutta havaittu missään vaiheessa? Onko tekijä ollut sinut itsensä kanssa tuosta hetkestä asti? Onko ulkopuolinen tuki ja turva uupunut? Eikö ole ollut ketään jolle puhua? Mitkä tekijät ovat ajaneet tämän teon suunnitteluun? Laukaisiko Jokelan surmat kieroutuneessa mielessä ketjureaktion , joka johti teon toteuttamiseen?

Mielenkiintoiseksi Kauhajoen tapahtumat tekevät se , että sisäministeriön alaisuudessa toimiva poliisilaitos sai tiedon Saaren Youtubessa julkaisemista "ampumaharjoitus" videoistaan jo viime viikolla. Poliisin hälytyskellot soivat ja Saari kutsuttiin poliisin puhutteluun. Kuitenkaan Saaren aseenkantolupaa ei peruutettu ja surma-asetta takavarikoitu , syytä aseen takavarikoimiseen ei nähty. Tämä todentaa että piilevää katkeruutta ja itsetuhoisuutta on vaikea havaita.

Pääministerimme Matti Vanhanen otti asiaan kantaa , ja aselupien hallintaa ja myöntämistä tullaan eduskunnan ja hallituksen toimesta vaikeuttamaan. Vanhanen väläyttää myös kysymyksen pitääkö harkita uudelleen voivatko yksityiset ihmiset omistaa käsiaseita:

http://nettitv.mtv3.fi/uutiset/index.shtml/uutiset/uutise...

Poliittisilla päättäjillä on tällä hetkellä äärimmäisen kovat paineet tehdä päätöksiä. Lehdistö ja media osoittavat sormella , ministerien eroa vaaditaan , vaikkei heillä ole suoraa tai epäsuoraa yhteyttä tekoihin ja tekijöihin. Jonkun on kannettava poliittinen vastuu.

Olen Pääministeri Vanhasen kanssa samalla linjalla , että aselakia tulee tiukentaa. Jokelan , sekä Kauhajoen surmat tehtiin laillisilla käsiaseilla.
Itse en ymmärrä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen , että molemmille kouluammuskelijoille on luvat myönnetty. Kumpikaan ei ole oikeasti ollut aseharrastaja , vaan hankinnut aseen surmatyömielessä.
Aito ja oikeamielinen ampumaharrastus ei ole tyhjänpäiväistä räiskimistä peltitotteroon hiekkakuopalla , metsässä tai ampumaradalla , vaan mielen mielen rauhoittamista , lihaksiston hallintaa , kaikkien ylimääräisten toimintojen pois sulkemista ja täten tarkkoja kympissä olevia osumia.
Tässä tullaankin yhteen ratkaisevaan tekijään : Vaikka hankkimis- ja kantolupien saamista on hankaloitettu on aseiden hankkiminen vieläkin liian helppoa.

Auvinen haki ampumaseuran jäsenyyttä , sai sen ja hakilupaa , sai sen , koska oli dokumentoidusti ampumaseuran jäsen , ja näin muka ampumaharrastaja. Oikeasti kaikkea muuta.

Väärissä käsissä jo .22 caliberinen ase on tuhoisa , tappava ase.
Mielestäni ensimmäistä lupaa ruutipanoksella toimivaan käsiaseesen hakevan on pystyttävä näyttämään OIKEASTI TOTEEN olevansa lajin aktiviinen harrastaja. "Nyt keksin , hankinpa aseen ja aloitan ampumisen" ei tätä ole.
Oikea harrastuneisuus lähtee ilma-aseista , ampumaharrastus perusteella lupaa hakevan tulisi olla harrastanut ammuntaa ilma-aseilla ohjatusti vähintään 3 vuoden ajan. Näin jyväset seuloituisivat akanoista.
Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota millaisiin aseisiin myönnetään lupia , ja millaisin perusteilla. Mielestäni niin Jokelan surmissa käytetty SIG SAUER MOSQUITO , eikä Kauhajoella käytetty Walther P22 ole tarkkuusaseita , eikä niihin tulisi myöntää lupia , ilman "turvallisen ampujan kurssia".
Suomessa ammuttavia ISSF:n alaisia pistoolilajeja: Olympia- , vakio- , pienois/iso- ja vapaapistoolia ei pysty harrastamaan kyseisillä aseilla , ja jos hakija perustelee aloittavansa ampumaurheilun harrastuksen ja hankkivansa SIG SAUERIN ei lupaa tule myöntää , sillä sillä ei voi harrastaa mitään yllämainituista lajeista.

Kuitenkaan en halua , että tehdään nopea nahkapäätös , jossa pistoolien hallussapito kriminalisoidaan , kuten kävi Iso-Britanniassa (kiitos Tony Blairin). En pidä Vanhasta aselain ja asetuntemuksen asiantuntijana , joten toivon että hän tukeutuu alan asiantuntijoihin , eikä tee nopeaa päätöstä asiasta (josta hänellä ei ole tarvittavaa tuntemusta), joka olisi kuolinisku suomalaiselle pistooli ampumaurheilulle ja sen perinteille , vain pelastaakseen poliittisen maineensa ja samalla keräävän muutaman lisä-äänen seuraavissa vaaleissa.